Kirjoittaja Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja ja osakas, Moreni Oy. Juridiikan lehtori, KTM. Vastaa yhdessä Jarmo Kemppisen kanssa rikos- ja prosessioikeuden opetuksesta LAB-ammattikorkeakoulussa.
Julkaistu: 20.8.2026
Jos yrityksesi päätyy riitaan, jossa kuullaan todistajia, lokakuun alusta lähtien pätee uusi sääntö. Se, mitä käräjäoikeudessa sanotaan, on käytännössä se, mitä hovioikeus kuulee. Toista mahdollisuutta ei tule.
Todistelutallenneuudistusta on valmisteltu yli vuosikymmen. Tasavallan presidentti vahvisti voimaanpanolain 9.7.2026, ja uutta menettelyä sovelletaan kaikissa käräjäoikeuden pääkäsittelyissä, jotka alkavat 30.9.2026 jälkeen. Käytännössä henkilötodistelu videoidaan käräjäoikeudessa, ja hovioikeus katsoo kertomukset tallenteelta sen sijaan, että todistajat kutsuttaisiin uudelleen paikalle.
Uudistus on prosessuaalinen, ei vain tekninen. Se siirtää oikeudenkäynnin painopisteen aiempaa selvemmin käräjäoikeuteen.
Lyhyesti
- Videointi alkaa pääkäsittelyissä, jotka alkavat 30.9.2026 jälkeen.
- Hovioikeus ottaa henkilötodistelun lähtökohtaisesti vastaan tallenteelta. Uudelleenkuulustelun kynnys on korkea.
- Käräjäoikeuden pääkäsittelyn on oltava jäsennelty, jotta tallenne on hovioikeudessa käyttökelpoinen.
- Yrityksen kannalta olennaista on, että valmistautumisen merkitys kasvaa ja korjausmahdollisuudet vähenevät.
1. Mistä uudistuksessa on kyse?
Ydin on yksinkertainen. Käräjäoikeus tekee todistajan, asiantuntijan ja todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen kuulustelusta kuva- ja äänitallenteen. Jos asiassa haetaan muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottavat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta eikä kuultavia kutsuta kertomaan samaa uudelleen.
Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on tehostaa oikeudenkäyntejä ja parantaa muutoksenhaussa arvioitavan näytön laatua sekä vähentää todistajille ja asianosaisille aiheutuvia kustannuksia ja haittaa. Voimaantuloa viivästytti vuosia videotallennuksen edellyttämän tietojärjestelmän hankinta.
Hovioikeudesta tulee entistä puhtaammin käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloiva tuomioistuin, myös näytön arvioinnin osalta.
2. Välittömyysperiaate saa uuden tulkinnan
Prosessioikeudellisesti kiinnostavin kysymys on suhde välittömyysperiaatteeseen. Perinteisesti todistelu on tullut esittää välittömästi sille tuomioistuimelle, joka asian ratkaisee. Nyt hovioikeus arvioi näyttöä tallenteelta.
Hovioikeuksien perehdyttämismuistiossa tätä ei kuvata periaatteesta luopumiseksi vaan sen uudenlaiseksi tulkinnaksi. Perusteluna on parhaan todistusaineiston periaate. Käräjäoikeudessa tehty tallenne on välittömin saatavilla oleva versio siitä, mitä henkilö on todistusteemasta kertonut, ja tuoreempi kuin kertomus, joka annettaisiin uudelleen vuosia tapahtumien jälkeen.
Todisteluketju kuulustelusta todistusteemaan siis lyhenee, vaikka menettelyn välittömyys toteutuu tallenteen esittämisen kautta.
3. Käräjäoikeus: jäsennelty käsittely on uudistuksen ydin
Jotta tallenne olisi hovioikeudessa käyttökelpoinen, käräjäoikeuden pääkäsittelyn on oltava jäsennelty. Tämä on uudistuksen tärkein käytännön vaatimus alioikeudelle, ja siitä on otettu nimenomaiset säännökset lakiin.
Säännös
Mitä se edellyttää
OK 5:17.1 (riita-asia) Valmistelu on toimitettava niin, että asia voidaan käsitellä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti JA jäsennellysti.
OK 6:2 a.1 ja ROL 6:5.1 Tuomioistuimen on valvottava, että asia käsitellään jäsennellysti sekä selvästi ja järjestyksessä.
ROL 5:10.1 (rikosasia) Suullinen valmistelu on toimitettava myös silloin, kun jäsennellyn käsittelyn turvaaminen sitä edellyttää — erityistä syytä ei enää vaadita.
ROL 5:10 b (uusi) Kirjallinen yhteenveto vaatimuksista, niiden perusteista ja tarvittaessa todisteista, jos asian laajuus tai muu erityinen syy sitä edellyttää.
ROL 5:13.1 Vangitun vastaajan asiassa pääkäsittelyn aloittamisen määräaika on kolme viikkoa, jos asiassa toimitetaan suullinen valmistelu.
Jäsennelty käsittely tarkoittaa, että ratkaistavat kysymykset käsitellään johdonmukaisessa järjestyksessä ja eri kokonaisuudet erottuvat toisistaan. Hallituksen esityksen esimerkissä talokauppariidassa todistajan pää- ja vastakuulustelu toimitetaan ensin reklamaatiosta, sitten perustusten virheistä ja lopuksi katon virheistä. Rikosasiassa voidaan ottaa ensin vastaan todistelu rikosvastuun perustavista seikoista ja vasta sen jälkeen vahingon määrästä.
Lakivaliokunta on kuitenkin korostanut, ettei jäsentely saa kaventaa kuulusteltavan vapaata kerrontaa liian ankarasti. Teemoittainen kuulustelu on perusteltua lähinnä laajoissa asioissa. Valtaosassa tavanomaisia rikosasioita kuulustelut ovat lyhyitä ja koskevat vain muutamaa teemaa.
4. Tallenne ja indeksointi
Tallenne tehdään kaikissa asiaryhmissä, joissa toimitetaan pääkäsittely ja vastaanotetaan henkilötodistelua, myös pääkäsittelyn ulkopuolella vastaanotetusta todistelusta.
Indeksointi eli tallenteelle tehtävät merkinnät eri teemoista ja syytekohdista tehdään vain, kun kertomus on pitkäkestoinen ja koskee useita erillisiä kokonaisuuksia. Valtaosassa asioita indeksointia ei tehdä. Indeksointi tehdään lähtökohtaisesti reaaliaikaisesti kuulustelun aikana, joten puheenjohtajan on ilmoitettava selvästi, milloin siirrytään teemasta toiseen.
Videoyhteydellä tapahtuvasta kuulustelusta tehdään kuva- ja äänitallenne, puhelinkuulustelusta vain äänitallenne, joka kuitenkin rinnastetaan todistelutallenteeseen. Pelkkä äänitallenne tehdään myös, jos se on välttämätöntä anonyymin todistajan suojaamiseksi tai siihen on muu erityisen painava syy.
Jos tallentaminen ei teknisesti onnistu, pääkäsittelyä ei keskeytetä. Kuulustelun keskeinen sisältö merkitään tällöin pöytäkirjaan, eikä sanatarkkaa kirjaamista enää edellytetä.
Epäonnistunut jäsentely kostautuu. Jos indeksointi on sekava tai puutteellinen, hovioikeus voi joutua ottamaan henkilötodistelun kokonaan uudelleen vastaan. Se heikentäisi näytön laatua ja aiheuttaisi turhia kustannuksia kaikille osapuolille.
5. Hovioikeus: kolme uutta menettelyratkaisua
Hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamisen edellytyksiä ei muutettu. Muutos koskee sitä, miten suullinen todistelu otetaan pääkäsittelyssä vastaan. Kolme uutta ratkaisutyyppiä on syytä hallita.
MenettelyEdellytysKynnysUudelleenkuulustelu (OK 26:15 a.1)Erityinen syy: tallennetta ei ole tai se on epäonnistunut, oikeudenmukainen oikeudenkäynti sitä edellyttää, tai asia on muuttunut olennaisesti.Erittäin korkea, toissijainen lisäkuulusteluun nähden.Lisäkuulustelu (OK 26:15 a.2)Uusien seikkojen tai todisteiden vuoksi taikka muusta syystä tarpeen asian selvittämiseksi. Kysymysten on oltava uusia.Matalampi, mutta vaatii yksilöidyn ja perustellun pyynnön.Viittausmenettely (OK 26:15 a.3)Hovioikeus harkitsee sen asian laadun ja todistelun määrän vuoksi soveliaaksi. Hovioikeus perehtyy tallenteeseen ilman asianosaisia ja yleisöä.Soveltuu erityisesti pitkiin pääkäsittelyihin.
Rajanveto on tarkoitettu tiukaksi. Erityinen syy uudelleenkuulusteluun ei täyty pelkästään sillä, että asianosainen väittää kuultavan valehdelleen käräjäoikeudessa tai haluaa kuulustella todistajaa toisella tavalla. Lisäkuulustelu ei ole sallittu pelkän avustajan vaihtumisen perusteella, ja huolimaton asianajo käräjäoikeudessa muodostaa lähtökohtaisesti esteen sille.
Myös pääkäsittelyn järjestys muuttuu. Tallenteelta vastaanotettava todistelu esitetään ennen muuta suullista todistelua, mutta lisäkysymykset esitetään heti kyseisen kertomuksen katsomisen jälkeen.
6. Valitus ja vastaus: uudet sisältövaatimukset
Uudistus näkyy suoraan muutoksenhakukirjelmissä. Valittajan on perusteltava pääkäsittelypyyntönsä ja ilmoitettava käsityksensä siitä, onko pääkäsittelyssä otettava vastaan suullista todistelua. Lisäksi on ilmoitettava, keiden käräjäoikeudessa kuulusteltujen henkilöiden kertomukset on tarpeen ottaa vastaan ja miltä osin, esimerkiksi vain tietyn syytekohdan tai todistusteeman osalta.
Pyyntö lisä- tai uudelleenkuulustelusta sekä viittausmenettelystä on perusteltava erikseen. Yhteystiedot ilmoitetaan vain niistä henkilöistä, joita halutaan kuulla hovioikeudessa henkilökohtaisesti.
Pelkkä viittaus käräjäoikeudessa esitettyyn todisteluun ei siis enää riitä. Perehdyttämismuistio pitää suositeltavana, että kirjelmissä ilmoitetaan tallenteiden tarpeelliset kohdat aikamerkintöjen perusteella, vaikka tallennetta ei olisi indeksoitu.
7. Mitä tämä tarkoittaa yritykselle?
Uudistusta on käsitelty pääosin tuomioistuinten ja avustajien näkökulmasta. Yrityksen kannalta seuraukset ovat yhtä konkreettisia.
Ensimmäinen kuuleminen ratkaisee. Jos yrityksen toimitusjohtajaa, työntekijää tai yhteistyökumppania kuullaan käräjäoikeudessa, kertomus jää tallenteelle sellaisena kuin se annetaan. Huonosti valmisteltu tai epäselvä kertomus ei korjaannu hovioikeudessa. Käytännössä tämä nostaa valmistautumisen arvoa enemmän kuin mikään yksittäinen prosessisäännös vuosiin.
Todistajien valinta on tehtävä ajoissa. Jos yksi todistaja kertoo, että paikalla oli joku toinenkin, tätä ei voi enää hovioikeudessa tarkistaa muilta todistajilta. Kuulemisjärjestys ja todistusteemat on siis suunniteltava ennen pääkäsittelyä, ei sen aikana.
Dokumentaatio ratkaisee jo ennen riitaa. Mitä selkeämmin sopimukset, reklamaatiot, päätökset ja sähköpostit on aikanaan laadittu, sitä vähemmän todistelu on riippuvainen siitä, mitä joku muistaa vuosia myöhemmin. Uudistus ei muuta tätä perusasetelmaa, mutta se tekee siitä armottomamman.
Kustannukset voivat laskea. Kun todistajia ei tarvitse kutsua hovioikeuteen uudelleen, matkoihin, ansionmenetyksiin ja odottamiseen kuluu vähemmän rahaa. Osalle yrityksistä tämä on uudistuksen käytännön hyöty.
Toisin sanoen riita-asiaan valmistautuminen kannattaa aloittaa aiemmin kuin ennen, ja sopimusvaiheen huolellisuus näkyy suoraan siinä, miten hyvin yritys pärjää mahdollisessa oikeudenkäynnissä.
8. Kritiikkiä ja avoimia kysymyksiä
Uudistus ei ole kiistaton.
Julkisuusperiaate. Viittausmenettelyssä hovioikeus perehtyy todisteluun ilman yleisöä. Tätä on pidetty oikeudenkäynnin julkisuutta kaventavana, vaikka yleisö on voinut seurata käsittelyä käräjäoikeudessa.
Virheiden korjaaminen. Jos lisä- ja uudelleenkuulustelun kynnys asettuu liian korkeaksi, käräjäoikeudessa tehty virhe voi jäädä korjaamatta. Jos taas liian matalaksi, uudistus vesittyy. Tulkintakäytäntö ratkaisee.
Vapaa kerronta. Todistelua ei saa pakottaa liian tiukkoihin teemakarsinoihin. Todistajalla on oltava mahdollisuus kertoa omin sanoin ja omassa tahdissaan.
Avustajien pääsy tallenteisiin. Suomen Asianajajat on pitänyt ongelmallisena sitä, ettei oikeudenkäyntiavustaja saa tallennetta käyttöönsä. Tallennetta voi katsoa vain tuomioistuimen tiloissa, ja järjestely on liiton mukaan rajoittava myös muistiinpanojen tekemisen osalta. Liitto on arvioinut tämän koskettavan oikeuden saatavuutta ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.
Yhteenveto
Todistelutallenneuudistus ei muuta sitä, mikä on todistelun kohde tai miten näyttöä arvioidaan. Se muuttaa sen, missä ja millä tavalla todistelu otetaan vastaan.
Käräjäoikeuden pääkäsittely on jatkossa pääsääntöisesti ainoa tilaisuus esittää kuulusteltavalle kysymyksiä, ja hovioikeus arvioi samaa aineistoa kuin käräjäoikeus. Siksi valmistelun laatu, yhteenveto, prosessisuunnitelma ja kuulustelutaito nousevat uuteen asemaan sekä tuomioistuimen että avustajan työssä.
Yrityksen näkökulmasta johtopäätös on selvä. Riitaan ei kannata ajautua valmistautumatta, ja parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen ovat käytettävissä jo sopimusta laadittaessa.
Moreni avustaa yrityksiä sopimusten laatimisessa, reklamaatioissa, riitatilanteiden arvioinnissa ja neuvotteluratkaisujen hakemisessa. Katso yrittäjän ja yksityishenkilön lakipalvelut tai ota yhteyttä.
Lähteet
- Laki suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta (686/2026). Vahvistettu 9.7.2026, voimaan 1.10.2026.
- Eduskunnan vuonna 2022 hyväksymät lait 96–101/2022 sekä HE 133/2021 vp, LaVM 16/2021 vp ja PeVL 43/2021 vp.
- HE 99/2026 vp voimaanpanosta sekä oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
- Oikeusministeriön tiedote 28.5.2026: Suullisen todistelun videointi alkaa käräjäoikeuksissa.
- Tuomioistuinlaitos: Todistelutallenneuudistus sekä hovioikeuksien työryhmän Todistelutallenneuudistuksen perehdyttämismuistio 24.1.2023.
- Suomen Asianajajat: tiedote ja lausunto uudistuksen voimaanpanosta.
Artikkeli perustuu 20.8.2026 saatavilla olleeseen tietoon. Tulkintakäytäntö muotoutuu vasta uudistuksen voimaantulon jälkeen.