Sopimus tarkoittaa yhden tai useamman osapuolen välistä oikeustoimea. Sopimuksen tarkoituksena on luoda, muuttaa tai kumota sopimusosapuolten välisiä oikeuksia ja velvoitteita. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilaissa säädetään sopimusten tekemisestä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joka tarkoittaa, että kaikilla henkilöillä on vapaus valita, suostuvatko he tekemään tiettyä sopimusta. Sopimusosapuolet voivat lähtökohtaisesti päättää keskenään sopimuksen sisällöstä ja muodosta, koska laissa ei pääsääntöisesti ole näistä säännöksiä. Erilaisia sopimuksia voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti.
Suurin kompastuskivi yrityksien kasvulle on huonosti tehdyt sopimukset. Sopimuksia ei ole osattu välttämättä tehdä kunnolla tai ehdot ovat epäselkeät eikä niitä osata tulkita. Huonosti tehdyt sopimukset voivat aiheuttaa yritykselle muun muassa taloudellisia menetyksiä, jos toinen osapuoli ei täytä velvoitteitaan, tai yritys menettää aikaa ja resursseja selvitellessään epäselvyyksiä, tai riitatilanteita voi syntyä osapuolien välille. Jo neuvottelutilanteessa täytyy olla tarkkana, muuten sopimusta ei välttämättä synny osapuolien välillä, jos se on epäselkeä. Toinen osapuoli saattaa vetäytyä kokonaan, jos sopimuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen tai sopimusta ei muokata. Moni ei halua sitoutua, jos sopimus ja sen ehdot ovat itselle epäedulliset.
Sopimuksia voidaan tehdä myös mallisopimusten avulla. Niiden käyttö helpottaa ja nopeuttaa sopimusten laatimista. Mallisopimusten käyttämistä sellaisenaan kannattaa harkita kuitenkin huolella, koska niistä ei välttämättä tule ilmi kaikki, mikä pitäisi ilmetä. Mallisopimusten käyttämisessä on myös oma riskinsä siinä, ettei tosiasiassa ymmärrä, mihin on sitoutumassa. Sen takia tulisi aina valita tapauskohtaisesti sopiva sopimus ja räätälöidä se juuri tarpeiden mukaisesti. Siten sopimukseen saadaan sisällytettyä tarpeelliset tiedot ja siitä tulee pätevä sekä kumpaakin osapuolta miellyttävä lopputulos. Tarkoituksenmukaisilla sopimuksilla myös liiketoiminnan riskit pienenevät ja yllättäviinkin tilanteisiin pystytään varautumaan ennalta. Tällaisilla sopimuksilla voidaan luoda kestävä pohja liiketoiminnalle ja asiakassuhteille.
Ensiksi tulee kartoittaa sopimusosapuolen tarpeet ja tavoitteet sopimuksen tekemiselle. Siten voidaan hahmottaa osapuolen tilanne ja tarjota siihen kestävää ratkaisua. Eli yhdessä mietitään, minkälainen sopimus tehdään, mitä siihen sisällytetään, ketkä ovat sopimuksen osapuolia, mitkä ovat osapuolien velvoitteet sekä muut sopimukseen liittyvät sopimusehdot. Sen jälkeen kirjataan kaikki tarpeelliset tiedot sopimukseen. Jos heti alkuun on tehty selkeä, oikeudenmukainen ja yksityiskohtainen sopimus, osapuolet ymmärtävät mihin ovat sitoutumassa. Lisäksi voidaan välttyä myöhemmin erimielisyyksiltä ja riidoilta.
Tästä päästään siihen lopputulemaan, että sopimuksien räätälöiminen on tärkeää sopimuksen syntymisen kannalta. Räätälöidyn sopimuksen tarkoituksena on tehdä sellainen yksilöity ja selkeä kokonaisuus, johon kaikki osapuolet ovat lopulta tyytyväisiä. Morenin sopimusjuridiikan ammattilaiset auttavat laatimaan sopimuksia, jotka räätälöidään juuri sinun tarpeidesi ja tavoitteidesi mukaisesti.
Kirjoittaja Oona Degerlund
LÄHTEET
Finlex. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). Viitattu 20.2.2024. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228
Minilex. Sopimukset. Viitattu 20.2.2024. Saatavissa: www.minilex.fi/t/sopimukset
Minilex. Sopimuksen sisältövapaus on sopimusoikeuden lähtökohta. Viitattu 20.2.2024. Saatavissa: www.minilex.fi/a/sopimuksen-sis%C3%A4lt%C3%B6vapaus-on-sopimusoikeuden-l%C3%A4ht%C3%B6kohta
Julkaistu 14.6.2024