Viime vuosia vaivanneen energiakriisin vuoksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat kuumia puheenaiheita. Muun muassa kodinkoneita ostettaessa yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota laitteiden energiamerkintään, mutta kuinka moni omakotitalosta haaveileva on tietoinen, että myös kiinteistöillä sijaitseville asuinrakennuksille kuuluisi omistajanvaihdon yhteydessä hankkia energiamerkintä? Euroopan unionin tekemän selvityksen mukaan, jopa yli 70 % EU:n energiankulutuksesta johtuu suoraan rakennuksista.
Mikä on energiatodistus
Energiatodistuksella kuvataan rakennuksen energiatehokkuutta, ja selvitetään rakennuksen ostoenergian kulutus. Energiatehokkuuden laskentaan tarvitaan rakennuksen lämmitysmuoto, vaipan rakenne, ilmanvaihto- ja vedenlämmitysjärjestelmän perustiedot. Laskennan lopputuloksena on energiatehokkuutta ilmaiseva E-luku. E-luku esitetään nuolikaaviossa (A-G), joista paras arvo on A.
Energiatodistusten laiminlyönti
Energiatodistus on ollut pakollinen Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan, silti kuka tahansa asuntoja netissä selannut on varmasti huomannut lukuisat ilmoitukset, joissa mainitaan, ettei rakennuksella ole lain edellyttämää energiatodistusta. Korjulan (2024) opinnäytetyöhön tekemän selvityksen mukaan vain 42 % julkisesti ilmoitettuun rakennukseen on hankittu rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain (50/2013) 2 luvun 6 § mukainen energiatodistus.
Laiminlyönnin syitä on useita, ja monelle tarve energiatodistuksen hankkimiselle tulee täysin yllätyksenä. Tämä ei kuitenkaan riitä selittämään, sitä miksi energiatodistuksia jätetään hankkimatta.
Korjulan (2024) tekemän haastattelun perusteella energiatodistuksiin liittyy paljon epäluuloisuutta. Energiatodistusta pidetään täysin laskennallisena lukuna. Kritiikkiä kohdistuu etenkin lämmitysmuotojen kertoimiin. Laskennassa öljylämmitys saa paremman kertoimen kuin sähkölämmitys. Kertoimet ovat täysin ristiriitaiset muiden nykyaikaisten suositusten kanssa ja osaltaan heikentävät energiatodistuksen uskottavuutta.
Energiatodistuksen sijaan ostajat kiinnittävät huomiota asunnon todelliseen energiankulutukseen, joka on helppo osoittaa oman sähkön tarjoajan palveluista täysin ilmaiseksi, eikä kallista energiatodistusta hankita.
Energiatodistusten kyseenalaistaminen johtaa laiminlyönteihin. Laiminlyönnistä on tehty helppoa valvonnan puutteen vuoksi. Uhkasakko voi olla jopa 800 €, mikäli rakennukselle ei teetetä energiatodistusta omistajan vaihdon yhteydessä. Mitään todellista uhkaa ei kuitenkaan ole ollut vuosiin, sillä valvonnasta vastaava asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on valvonut lain noudattamista laiskasti. Ensimmäiset uhkasakot ARA on antanut vasta lokakuussa 2022.
Valvonnan ja annettujen tuomioiden puutteen vuoksi ala on muodostunut villiksi länneksi. Kiinteistönvälittäjät eivät uskalla vaatia energiatodistuksia myyjiltä, sillä myyjän on helppo valita sellainen kiinteistönvälitys, jossa energiatodistusta ei vaadita. Asuntoa myyvän on puolestaan helppo olla hankkimatta energiatodistusta, sillä sitä ei uskalleta vaatia, eikä varoittavia esimerkkejä ole tarpeeksi.
Kirjoittanut Samuli Korjula ja Kari Hämeenaho
LÄHTEET
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/21/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu). Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:153:0013:0035:fi:PDF
Kääriäinen, J. 2022. Teitkö talokaupat ilman energiatodistusta? Ara on tehostanut todistuksen käytön valvontaa – ensimmäiset uhkasakot on jo tuomittu. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20004732
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013. Viitattu 2.6.2024. Saatavissa www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130050
Julkaistu 30.7.2024