Kirjoittaja: Kari Hämeenaho, toimitusjohtaja ja osakas, Moreni Oy.
Toimii lisäksi liiketalouden lehtorina ja asiantuntijana LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa.
Julkaisupäivä:4.9.2026 Palveluyhteys: Kasvuyrityspalvelut, sopimukset ja IPR
Suomessa ei hukata innovaatioita siksi, etteikö meillä olisi osaamista. Niitä hukataan siksi, että rahoitus, juridiikka, omistaminen ja kaupallistaminen eivät kohtaa riittävän aikaisin.
Olen käynyt läpi kymmeniä innovaatio- ja kasvuyritysten tilanteita, sekä Morenissa että kahden viime vuoden aikana Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa, jossa olen päässyt sparraamaan pk-yrityksiä niiden kiertotalousratkaisujen kanssa. Sama kaava toistuu. Idea on hyvä. Osaaminen on olemassa. Silti yritys jää jumiin siihen väliin, jossa rahoitusta, oikeaa juridista apua tai oikeaa kumppania ei löydy ajoissa. Tässä kolme asiaa, jotka pitäisi korjata.
Suomeen tarvitaan rohkeampi innovaatioiden rahoitusmalli
Yritykset uskaltavat investoida ja kasvaa, kun parhaat ideat tunnistetaan riittävän ajoissa ja rahoituksen saaminen tehdään nykyistä helpommaksi. Tällä hetkellä rahoitusmallit ovat usein liian jäykkiä. Hyviä innovaatioita hukataan, koska alkuvaiheen yrityksellä ei ole vielä näyttöjä, vakuuksia tai riittäviä resursseja päästä seuraavalle tasolle.
Tämä ei ole vain tuntuma. Eurooppalaiset kasvuyritykset keräävät kymmenen toimintavuoden kohdalla keskimäärin vain noin puolet siitä pääomasta, jonka yhdysvaltalaiset verrokit saavat, ja Suomessa vain murto-osa suurista, yli 20 miljoonan euron rahoituskierroksista pystytään toteuttamaan pelkästään kotimaisin voimin. Yhä useampi yritys ei edes hae rahoitusta, koska epävarmuus on kasvanut.
Yksi ratkaisu voisi olla joustavampi malli, jossa mukaan tulee valtio, julkinen toimija tai se taho, jota keksintö aidosti hyödyttää. Vastineeksi rahoittaja voisi saada pienen omistusosuuden startupista. Näin riskiä ja hyötyä jaettaisiin järkevämmin. Tämä ei ole irrallinen ajatus: samasta mallista on äskettäin keskusteltu myös valtakunnallisesti, kun on kysytty, miksi valtio ei omista strategisesti merkittävistä suomalaisista kasvuyhtiöistä osuutta silloin, kun se vielä olisi mahdollista.
Lisäksi innovaatioyrityksille tulisi tarjota hallitusosaamista ja sparrausta. Voisi olla esimerkiksi hallitusseteli, samalla logiikalla kuin työllistämisen tukimalleissa. Kasvuyritys ei tarvitse vain rahaa, vaan myös ihmisiä, jotka osaavat auttaa päätöksenteossa, kaupallistamisessa ja kasvun johtamisessa.
Innovaatiojärjestelmä tarvitsee valtakunnallisen Inno-Infon
Suomessa on paljon kehittämispalveluja tarjoavia toimijoita, mutta kaikilla ei ole riittävää kokemusta auttaa aitoa innovaatioyritystä kriittisissä kasvuvaiheissa. Innovaatioyritys tarvitsee usein hyvin käytännönläheistä apua esimerkiksi IPR-asioissa, sopimusjuridiikassa, omistusrakenteissa, lisensoinnissa, yhteistyössä toisten innovoijien kanssa sekä siinä, miten tuote viedään markkinoille ilman että oma keksintö menetetään.
Tämä aukko on tällä hetkellä konkreettinen, ei vain periaatteellinen. Business Finlandin Innovaatioseteli, joka nimenomaan rahoitti tällaista asiantuntija-apua, sulkeutui lokakuussa 2024. Tilalle tulleet mallit vaativat yritykseltä huomattavasti suuremman omarahoitusosuuden, mikä nostaa kynnystä juuri niille pienille innovaatioyrityksille, jotka apua eniten tarvitsisivat.
Sama ongelma näkyy myös esimerkiksi puolustusvoimiin ja turvallisuuteen liittyvien innovaatioiden kohdalla. Yrityksellä voi olla erinomainen ratkaisu, mutta se ei välttämättä tiedä, miten yhteistyö ison julkisen toimijan kanssa rakennetaan, miten oikeudet suojataan ja miten sopimukset laaditaan oikein.
Tarvittaisiin valtakunnallinen Inno-Info, josta innovaatioyritys löytäisi nopeasti oikeat asiantuntijat. Ei vain yleistä neuvontaa, vaan konkreettista apua juridiikkaan, rahoitukseen, IPR:ään, sopimuksiin ja kaupallistamiseen.
Suurin este kiertotalousyritysten kasvulle on liiketaloudellisen ja juridisen osaamisen puute
Tätä väitettä en tee ulkopuolisena tarkkailijana. Olen kahden viime vuoden ajan toiminut asiantuntijana LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa, jossa sparraan pk-yrityksiä niiden kiertotalousratkaisujen kanssa. Hanke on tuonut eteeni kymmeniä hyvin erilaisia yrityksiä, aina työvaatevalmistuksesta ja maanrakennuksesta biopohjaisiin materiaaleihin ja tuulivoimaan, ja sama kuvio toistuu toimialasta riippumatta: kiertotalousyritysten kasvun suurin este ei ole teknologia. Usein ongelma on siinä, ettei hyvää keksintöä osata muuttaa suojatuksi, rahoitettavaksi ja skaalautuvaksi liiketoiminnaksi.
Yrityksellä voi olla erinomainen tuote, mutta omaa keksintöä ei osata suojata. IPR-asiat jäävät liian myöhäiseen vaiheeseen. Sopimukset tehdään liian kevyesti. Omistus, käyttöoikeudet, lisensointi ja vastuut jäävät epäselviksi.
Tämä korostuu erityisesti silloin, kun lähdetään kansainvälisille markkinoille. Siellä hyvä idea ei riitä. Pitää tietää, kuka omistaa oikeudet, millä ehdoilla teknologiaa voidaan käyttää ja miten sopimukset kestävät myös kasvun.
Siksi kiertotalousyritysten kasvuun tarvitaan teknologian ja vastuullisuuden rinnalle vahvaa liiketaloudellista ja juridista osaamista. Tähän perustuu myös se, miksi olen halunnut olla mukana Kiertotalousvauhdittamossa: kiertotalousosaaminen ja liiketoimintaosaaminen pitää tuoda samaan pöytään, ei kahdeksi erilliseksi projektiksi.
Yhteenveto
Suomessa ei hukata innovaatioita siksi, etteikö meillä olisi osaamista. Niitä hukataan siksi, että rahoitus, juridiikka, omistaminen ja kaupallistaminen eivät kohtaa riittävän aikaisin.
Kirjoittaja toimii toimitusjohtajana ja osakkaana Moreni Oy:ssä sekä liiketalouden lehtorina ja asiantuntijana LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, ja se toteutetaan vuosina 2024–2027.
Lähteet (taustatietona käytetyt, ei tekstissä siteerattu sanasta sanaan):
- Tesi, “Scaleupit vievät suomalaisen teknologiaosaamisen maailmalle”, tesi.fi/blogi
- Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 2026:18 (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Business Finland, Innovaatioseteli-sivu (haku sulkeutui 17.10.2024)