Liikesalaisuudet ovat yrityksille elintärkeitä tietoja, joiden paljastuminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle. Suomessa liikesalaisuuksien suojaa säätelee liikesalaisuuslaki (595/2018). Laki määrittelee, mitä liikesalaisuudella tarkoitetaan, milloin sen suoja on voimassa ja mitä seuraamuksia lain rikkomisesta voi aiheutua.
Liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa, joka täyttää seuraavat kolme kriteeriä: Tieto ei ole yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla, tiedolla on taloudellista arvoa sen salassapidon vuoksi ja tiedon haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa.
Käytännössä liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tekniset innovaatiot, asiakasrekisterit, liiketoimintasuunnitelmat, tuotantomenetelmät ja hinnoittelustrategiat. Tällaiset tiedot ovat yrityksen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä, ja niiden vuotaminen voi johtaa taloudellisiin menetyksiin tai mainehaittoihin.
Liikesalaisuuslaki kieltää liikesalaisuuden oikeudettoman hankkimisen, käyttämisen ja ilmaisemisen. Oikeudetonta hankkimista on esimerkiksi: varkaus tai anastus, jossa tieto saadaan haltuun ilman lupaa, luvaton kopiointi tai tietojärjestelmämurto ja hyvän liiketavan vastainen toiminta, kuten salassapitovelvollisuuden rikkominen.
Oikeudettomasta käytöstä on kyse silloin, kun liikesalaisuutta hyödynnetään ilman lupaa, esimerkiksi valmistamalla tuotteita salassa pidetyn tiedon perusteella. Samoin liikesalaisuuden ilmaiseminen kolmannelle osapuolelle ilman lupaa katsotaan lain vastaiseksi toiminnaksi.
Laissa on kuitenkin erikseen määritelty tilanteita, joissa liikesalaisuuden hankkiminen ei ole lainvastaista. Esimerkiksi käänteinen suunnittelu (reverse engineering) on sallittua, mikäli tuote on hankittu laillisesti ja sen analysointi tapahtuu ilman sopimusten rikkomista.
Vaikka liikesalaisuuslaki tarjoaa suojaa tietyin edellytyksin, se ei poista tarvetta erillisille salassapitosopimuksille (Non-Disclosure Agreement, NDA). Sopimukset vahvistavat oikeudellista suojaa ja selventävät osapuolten vastuita. Hyvin laadittu salassapitosopimus määrittelee mitkä tiedot katsotaan salassa pidettäviksi, kuinka pitkäksi ajaksi salassapito on asetettu voimaan sekä mahdolliset seuraamukset salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
Liikesalaisuuslain rikkomisesta voi aiheutua useita seuraamuksia. Rikkomuksen tehnyt taho voi joutua maksamaan korvauksia tiedon haltijalle, ja oikeudeton tieto voidaan määrätä palautettavaksi tai tuhottavaksi. Keskeistä on määrittä NDA:ssa riitojen ratkaisuelin sekä sopimussakko, joka seuraa salassapitovelvoitteen rikkomisesta. Vakavimmissa tapauksissa voi seurata myös rikosoikeudellisia rangaistuksia, kuten sakkoja tai vankeutta.
Morenin asiantuntijat auttavat sinua laatimaan tarpeidesi mukaiset NDA:t ja yhteistoimisopimukset, jotta yrityksesi toiminta pystyy jatkumaan huolettomasti!
Kirjoittanut Taavi Kurhinen ja Kari Hämeenaho
LÄHTEET
Finlex. Liikesalaisuuslaki (595/2018). Viitattu 4.3.2025. Saatavissa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180595
Kuntaliitto. 29.8.2018. Liikesalaisuuslaki. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa: www.kuntaliitto.fi/laki/liikesalaisuuslaki
Docue artikkeli. 27.2.2024. Liikesalaisuuslaki – vain ensiasteen suoja salaiselle tiedolle. Viitattu 4.3.2025. Saatavissa: https://docue.com/fi-fi/lakitieto/liikesalaisuuslaki
Julkaistu 18.3.2025