Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Kun yrityksen myynti tulee syystä tai toisesta ajankohtaiseksi, tulee myyjällä yhtenä ensimmäisistä kysymyksistä todennäköisesti mieleen se, kuinka yrityskauppa kannattaisi käytännössä omalla kohdalla toteuttaa.

Yrityskaupat toteutetaan yleisimmin joko liiketoimintakauppana tai osakekauppana. Tässä kohtaa onkin pohdittava, miten nämä kauppatavat tarkalleen eroavat toisistaan. Kumpi olisi myyjän kannalta kannattavampi valita?

Liiketoimintakaupan ja osakekaupan erot

Liiketoimintakaupassa myydään nimenmukaisesti yrityksen liiketoiminta tai osa siitä. Osakekaupassa puolestaan myydään yhtiön omistukseen oikeuttavat osakkeet ja siten koko yrityksen omistus. Kaupan kohde siis vaihtelee kauppatapojen välillä. Liiketoimintakaupassa ostaja hankkii ainoastaan kauppaan sovitusti sisältyvät varat ja vastuut, kun taas osakekaupassa ostajalle siirtyvät kaikki yrityksen oikeudet ja vastuut kuin myös velat ja velvoitteet.

Kauppatavoissa keskeisenä erona on lisäksi se, että myyjänä toimivat eri tahot. Liiketoimintakaupassa myyjänä on itse yritys, joka myy liiketoimintansa tai sen osan. Osakekaupassa taas myyjänä ovat osakkeenomistajat, jotka myyvät omistusosuutensa yrityksestä.

Verotuksellisena erona on, että liiketoimintakaupassa verotetaan myytyjä liiketoiminnan osia, mikä voi johtaa arvonlisäveron maksuun. Myyjälle saattaa koitua luovutusvoittoveroa omaisuuserien myynnistä, kun taas ostajalle hankintameno voi olla verotuksessa vähennyskelpoinen.

Osakekaupassa arvonlisäveroa ei sovelleta, koska kaupan kohteena ovat osakkeet. Myyjä kuitenkin maksaa mahdollisen luovutusvoittoveron osakkeiden myynnistä. Ostajalle osakkeiden hankintahinta voi vaikuttaa tulevaan luovutusvoittoverotukseen, mikäli osakkeet myydään myöhemmin eteenpäin.

Liiketoimintakauppa vaikuttaa yleensä yrityksen sopimuksiin siten, että sopimuksen on neuvoteltava uudelleen uuden sopimusosapuolen eli liiketoiminnan uuden omistajan kanssa. Osakekaupoissa sopimukset säilyvät entisellään, sillä sopimuskumppani eli myytävä yritys ei vaihdu missään kohtaa, vaan sopimusosapuolena toimiva yritys on edelleen sama. Kumpikaan kauppatapa ei puolestaan yleensä vaikuta työsopimuksiin.

Kuva 1. Liiketoimintakaupan ja osakekaupan vertailu.

Ostajan ollessa osakeyhtiö, on sen intressinä tyypillisesti valita kauppatavaksi liiketoimintakauppa. Liiketoimintakaupassa ostaja voi valikoida haluamansa osat yrityksestä ja välttää vanhat velat ja vastuut, jolloin omistussuhteet säilyvät ennallaan ja vastuut jäävät myyjäyritykselle. Näin ostajalla on riski yrityksestä vain tulevaisuuden osalta. Myyjäyritys taas saattaa usein suosia osakekauppaa, koska sen avulla se voi luopua koko yrityksestä ja välttyä jäämästä vastuuseen yrityksen sitoumuksista.

Yrityskaupan tullessa ajankohtaiseksi on huomioitava kokonaisvaltaisesti niin oikeudelliset, verotukselliset, taloudelliset kuin liiketoiminnallisetkin tekijät. Kaupan toteuttamistavan valinnassa kannattaa huomioida esimerkiksi kauppahinta, kaupan ehdot, verotus, rahantarve sekä myyjän tavoitteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Yrityksen kauppatapa tulee valita aina huolellisesti ja tapauskohtaisesti sen erityispiirteet sekä tulevaisuuden tavoitteet huomioiden.

Kirjoittanut Mila Sederholm

LÄHTEET

Åkerman, H. Liiketoimintakauppa – kaikki, mitä sinun tulee tietää -artikkeli. Viitattu 1.10.2024. Saatavissa www.yritysporssi.fi/blogi/liiketoimintakauppa-kaikki-mita-sinun-tulee-tietaa-948

Docue opas. 27.6.2024. Yrityskauppa – näin toteutat sen käytännössä. Viitattu  1.10.2024. Saatavissa: https://docue.com/fi-fi/lakitieto/yrityskauppa

Julkaistu 18.3.2025

Artikkeli

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi!

Muistithan NDA:n? Suojele liikesalaisuuksiasi ja turvaa yrityksesi kilpailukyky – liikesalaisuuslain ja sopimusten avulla.

TUTUSTU

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa?

Liiketoimintakauppa vai osakekauppa? Miten nämä yrityskaupan muodot eroavat ja kumpi on myyjälle kannattavampi vaihtoehto.

TUTUSTU

PK-yrityksen Due Diligence -tarkastuksen hyödyt

Due diligence -tarkastus varmistaa yrityksen arvon, vähentää riskejä ja sujuvoittaa tehokkaasti yrityskauppaprosessia.

TUTUSTU

Yhtymän purkaminen käytännössä

Yhtymä on osapuolten yhteenliittymä, jonka purku onnistuu sopimuksella, myynnillä, lohkomisella tai halkomisella.

TUTUSTU

Työnantaja, työntekijöiden tiedonsaantioikeus tulee – näin valmistaudut siihen

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi lisää läpinäkyvyyttä ja työntekijöiden oikeuksia. Työnantajien on valmistauduttava uusiin velvoitteisiin.

TUTUSTU

Henkilöstön sitouttamisen eri muodot

Sitouttaminen saatetaan usein mieltää keinoksi vähentää lähtöherkkyyttä, vaikka tosiasiassa se kannattaisi ymmärtää moninaisemmin.

TUTUSTU

Miksi valita räätälöity sopimus mallisopimuksen sijaan?

Sopimus tarkoittaa yhden tai useamman osapuolen välistä oikeustoimea. Sopimuksen tarkoituksena on luoda, muuttaa tai kumota sopimusosapuolten välisiä oikeuksia ja velvoitteita. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilaissa säädetään sopimusten tekemisestä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joka tarkoittaa, että kaikilla henkilöillä on vapaus valita, suostuvatko he tekemään tiettyä sopimusta. Sopimusosapuolet voivat lähtökohtaisesti päättää keskenään sopimuksen sisällöstä ja muodosta, koska laissa ei pääsääntöisesti ole näistä säännöksiä. Erilaisia sopimuksia voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti.

TUTUSTU

Johtajasopimuksen purkaminen

Johtajasopimuksen purkaminen osakeyhtiössä on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää tarkkaa oikeudellista harkintaa koskien sekä yhtiön, että toimitusjohtajan oikeuksia ja velvoitteita. Suomessa osakeyhtiölaki asettaa toimitusjohtajalle huolellisuusvelvoitteen (1:8 §) eli velvollisuuden toimia huolellisesti sekä korvausvastuun (22:1 §) eli toimitusjohtaja vastuussa mahdollisista rikkomuksista, mikä on keskeinen osa hänen asemaansa yhtiössä. Tämä lainsäädäntö ei ainoastaan korosta toimitusjohtajan vastuuta toimia yhtiön edun mukaisesti, vaan myös määrittelee, miten hänen toimintaansa arvioidaan ja mitä häneltä vaaditaan.

TUTUSTU

Viivästyskorko – miten määräytyy, mitä voidaan sopia ja mitä ei?

Viivästyskorko on korvaus, joka maksetaan myöhässä olevasta maksusta. Se on tarkoitettu kannustamaan velallista maksamaan velkansa ajallaan ja korvaamaan velkojalle aiheutuneet kustannukset ja menetetyt tuotot. Viivästyskoron määrä on sidottu Suomen Pankin ohjauskorkoon, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

TUTUSTU

Osakassopimus, sen sitovuus ja muuttaminen

Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus. Siinä osakkeenomistajat sopivat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan sekä yhtiötä kohtaan. Usein osakassopimuksessa sovitaan muun muassa osakkaiden työskentelyvelvoitteesta, yhtiön voitonjaosta, salassapidosta sekä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä asioista.

TUTUSTU

Perimysjärjestys - missä määrin voidaan poiketa testamentilla?

Perintökaari on laki, joka määrää muun muassa, kuka perii vainajan omaisuuden, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Tätä kutsutaan perimysjärjestykseksi. Suomessa perimysjärjestystä ohjaavat sukulaissuhteet, jotka on jaettu neljään eri ryhmään.

TUTUSTU

Kun asiakasta viilataan linssiin ulkomaan autokaupassa

Ulkomaan autokaupan yleisimmät ongelmatilanteet koskevat useimmiten virheellistä kauppasopimusta. Yritykset yrittävät kiertää lakisääteistä virhevastuuta laatimalla sopimusmallin, jossa ostaja ja myyjä merkitään yksityishenkilöiksi tai yrittäjiksi. Lakisääteinen virhevastuu on voimassa vain, jos ostajana on kuluttaja ja myyjänä yritys (Euroopan kuluttajakeskus).

TUTUSTU

Kasvuvara innovaatioyritystä perustaessa

Innovaatioyrityksen tarkoitus on tuottaa tuotetta tai palvelua, jolla voidaan saada aikaan käyttäjälleen lisäarvoa kannattavasti. Innovaatioyrityksen keskeisenä elinehtona on kyky suojata tuotteensa tai palvelunsa immateriaalioikeudet. Menestyksen perusta rakentuu ennen kaikkea yrityksen vahvalle rakenteelle ja oikeudelliselle suojalle.

TUTUSTU

Due Diligence -tarkastus yrityskaupan yhteydessä

Yrityskauppa on usein yritysjärjestelyn alkuvaihe. Yrityskaupassa ostetaan kohdeyrityksen liiketoiminta tai sen osakkeet tai osuudet. Yrityskauppojen tullessa ajankohtaiseksi on mahdollisen ostajan etu selvittää ostokohteena olevan yrityksen tilanne ennen varsinaista ostopäätöstä. Due Diligence (DD) tarkoittaa siis yrityksen tarkastusta ennen sen ostamista. DD -tarkastus sisältää tutkimukset sekä selvitykset, jotka ostaja tahtoo tehtävän ennen mahdollista yrityskauppaa, jotta yrityksen sisällöstä ja toiminnasta saadaan oikea käsitys.

TUTUSTU

Toimenpiteet asuntokaupan jälkeen – kuinka rekisteröit omistusoikeuden

Asuntokaupan viimeistely on jännittävä hetki sekä ostajille että myyjille, mutta se ei merkitse vielä loppua asuntokauppaprosessille. Yksi olennainen osa kaupan loppuunsaattamista on varmistaa, että uusi omistaja rekisteröi omistusoikeuden asianmukaisesti. Tämä askel on välttämätön kiinteistön tai asunnon siirtymisessä uudelle omistajalle.

TUTUSTU

Huoneistotietojärjestelmä ja sen vaikutukset – miten järjestelmä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistustiedot sekä panttioikeudet. HTJ:n juuret juontavat ASREK-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tämän järjestelmän kehittäminen.

TUTUSTU

Holdingyhtiön mahdollisuudet

Yhtiörakenteita suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus holdingyhtiön perustamisesta. Holdingyhtiö mahdollistaa huojennettujen osinkojen noston omistajalle eli verosuunnittelun näkökulmasta yhtiörakenteella on etunsa. Ansiotulojen verotus kasvaa tulojen noustessa progressiivisesti. Pääomatulona Holdingyhtiöstä nostettujen osinkojen verotus toimii eri tavoin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on varallisuudesta riippuvaa. Mitä varakkaampi yhtiö on, sitä enemmän voi jakaa huojennettuja osinkoja omistajalle. (Raeste 2023).

TUTUSTU

Kuinka Morenin ammattitaito ja kokemus tukevat yrityksesi transformaatiota

Moreni Oy tarjoaa kattavaa palvelua yritysjärjestelyjen osalta. Ammattitaidon ja kokemuksen avulla olemme valmiita auttamaan yritystäsi läpi yritysjärjestelyprosessin, suunnittelusta toteutukseen. Tarjoamme apua yritysrakenteen suunnittelussa, verotuksellisesti järkevien ratkaisujen löytämisessä, Due Diligence -prosessissa, neuvotteluissa ja integraatiopalveluissa. Asiantuntijamme hallitsevat yritysjärjestelyt kaikissa muodoissaan, kuten sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron, osakevaihdon ja yhtiömuodon muutokset.

TUTUSTU

Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit sekä mahdollisuudet?

Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto.

TUTUSTU

Vaihtoehdot verotusyhtymän purkamiseen

Artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö verotusyhtymän purkamisen prosessista. Tuloverolain (1535/1992) 4 §:n 1 momentissa määritellään, että verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Yhtymän purkamisesta ei löydy paljoakaan varteen otettavaa tietopohjaa. Myöskään yhtymän purkamisen toteuttamisesta tai sen seurauksista ei löydy valmista sovellettavaa ohjetta. Tietoa maasta -lehden mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia tiloja yhteisomistuksessa, ja yhteisomistuksien määrä maanomistuksessa on ollut pitkään kasvussa (Putkonen 2019, 12.).

TUTUSTU

Sulautuminen yritysjärjestelynä

Sulautumisella tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siirtämällä sulautuvan yhtiön varat ja velat vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa kyse voi olla kahdesta tai useammasta yhtiöstä. Tuloksena ja tavoitteina sulautumisessa on usein liikevaihdon kasvu, markkinaosuuden kasvattaminen sekä toiminnan tehostaminen.

TUTUSTU

Liiketoimintasiirrossa merkittyjen osakkeiden hankinta-aika

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan käytännössä yritysjärjestelyä, jossa siirtävä yhtiö luovuttaa vastaanottavalle yhtiölle varat sekä velat, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen. Liiketoimintasiirrossa vastaanottavan yhtiö edellytetään jatkamaan siirtynyttä liiketoimintaa.

TUTUSTU

Turvaa asioidesi hoitaminen yksilöllisellä edunvalvontavaltuutuksella

Meillä jokaisella on ollut aikanaan oma edunvalvoja, yleensä elämämme ensimmäisten 18 vuoden aikana. Tällöin edunvalvojana on useimmiten toiminut oma vanhempamme.

TUTUSTU

Voiko tehokasta hallitusta olla ilman ulkopuolisia hallitusammattilaisia?

Hallituspartnerit-verkosto edistää pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittämällä jäsentensä hallitusosaamista.

TUTUSTU

Oikeusturvavakuutuksen toimintaperiaatteet ja korvauskäytännöt

Oikeusturvavakuutus tarjoaa taloudellista suojaa oikeudellisten riitojen varalta. Sen kattavuus on kuitenkin rajattu yksilöllisiin vakuutusehtoihin

TUTUSTU

Kiinteistökaupat - energiatodistuksesta ei ole osattu tehdä pakollista

Viime vuosia vaivanneen energiakriisin vuoksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat kuumia puheenaiheita. Muun muassa kodinkoneita ostettaessa yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota laitteiden energiamerkintään, mutta kuinka moni omakotitalosta haaveileva on tietoinen, että myös kiinteistöillä sijaitseville asuinrakennuksille kuuluisi omistajanvaihdon yhteydessä hankkia energiamerkintä? Euroopan unionin tekemän selvityksen mukaan, jopa yli 70 % EU:n energiankulutuksesta johtuu suoraan rakennuksista.

TUTUSTU