Huoneistotietojärjestelmä ja sen vaikutukset – miten järjestelmä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan

Mikä on huoneistotietojärjestelmä

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistustiedot sekä panttioikeudet. HTJ:n juuret juontavat ASREK-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tämän järjestelmän kehittäminen.

Järjestelmään kirjataan myös erilaiset hallintaoikeuteen liittyvät rajoitukset, kuten HITAS-, arava-, lunastus- ja vaihdannanrajoituslausekkeet, lesken oikeudet sekä testamenttiin perustuvat käyttöoikeudet ja omistajatiedot. Maanmittauslaitos vastaa HTJ:n ylläpidosta, mikä takaa tiedon luotettavuuden, koska kyseessä on viranomaisten ylläpitämä järjestelmä.

Huoneistotietojärjestelmä on olennainen osa taloyhtiöiden ja niiden sidosryhmien päivittäistä toimintaa. Järjestelmän käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää, kun pyritään modernisoimaan taloyhtiöiden toimintaa vastaamaan nykypäivän tarpeita.

HTJ on suunniteltu vastaamaan taloyhtiöiden toiminnan parantamisen tarpeisiin. Järjestelmä mahdollistaa taloyhtiöiden asiakirjojen digitalisoinnin, mikä parantaa niiden saatavuutta ja luotettavuutta. Lisäksi se helpottaa osakekirjojen ja osakkeenomistajien tietojen sähköistä hallintaa, säästäen jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden aikaa. HTJ on käytettävissä taloyhtiöiden, isännöitsijöiden, pankkien, kiinteistövälittäjien ja julkishallinnon työntekijöille. Sen tavoitteena on edistää näiden sidosryhmien yhteistyötä ja tiedon saantia.

Huoneistotietojärjestelmä tuo muutoksia taloyhtiöiden toimintaan

Osakkaiden tiedot löytyvät jatkossa sähköisestä rekisteristä, josta taloyhtiöt saavat rajapintapalvelujen kautta tarvittavat tiedot maksutta. Taloyhtiöt saavat ajantasaisia huoneistotietoja suoraan HTJ:n kautta, minkä myötä taloyhtiöiden toiminta helpottuu. Osakeluetteloiden siirron myötä, taloyhtiöltä poistuu erinäisiä velvollisuuksia, kuten velvollisuus selvittää huoneistojen omistajanvaihdoksia sekä velvollisuus varainsiirtoveron maksun valvomisesta osakkeenomistajan vaihdoksen yhteydessä. Taloyhtiön ei tarvitse jatkossa ylläpitää osakkaiden yhteystietoja, vaan ne saadaan tarvittaessa HTJ:n rajapintapalveluiden kautta. Milloinkahan isännöitsijöiden ja taloyhtiön tarpeisiin tehdään sovelluksia (applications), joilla voidaan esimerkiksi tiedottaa talonyhtiön päivittäisiin asioihin liittyviä asioista? Tai että asuntokauppoihin liittyen osakas voisi tilata suoraan isännöintitodistuksen tai vaikka muut tarvittavat dokumentit?

Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto on tuonut taloyhtiölle useita haasteita

Tiedonsaanti on heikentynyt järjestelmään liittyvien viivästysten vuoksi, erityisesti muutostietojen rekisteröinnin ja yhteistietojen päivittymisen osalta. Järjestelmä ei toimi tällä hetkellä suunnitellusti, mikä aiheuttaa taloyhtiölle ongelmia.

Vanhat taloyhtiöt, jotka perustettiin ennen vuotta 2019, ovat joutuneet suorittamaan siirtoprosessin järjestelmään viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä. Viiveet osakeluetteloiden siirtämisessä aiheuttavat ylimääräistä työtä taloyhtiöille ja heidän sidosryhmilleen, sillä he joutuvat selvittämään samat tiedot osakkeenomistajilta, vaikka taloyhtiö olisi jo siirretty huoneistotietojärjestelmän alle.

Nämä viivästykset aiheuttavat turhia työtehtäviä ja muutosrekisteröinnin viiveet johtavat tietokatkoksiin asunnon omistajatietojen päivityksissä osakkeenomistajan vaihtuessa. Tämä ongelma vaikuttaa erityisesti isännöitsijöiden tehtäviin taloyhtiön asioita hoidettaessa, sillä viiveiden takia he eivät tiedä reaaliaikaista osakkeenomistajaa kyseisessä asunnossa, mikä haittaa heidän työnsä asianmukaista hoitamista.

Viivästyksillä on myös vaikutuksensa yhtiökokousten järjestämiseen, koska järjestelmästä saatava tieto saattaa olla vanhentunutta, mikä voi johtaa siihen, että osakkeenomistajille lähetettävät kutsut eivät saavuta heitä ajoissa.

Jatkokehittämisestä vastaa Maa- ja Metsätalousministeriö. Kehityksen myötä järjestelmän tietosisältöä pystytään kasvattamaan, ja sen ytimessä ovat erityisesti taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot sekä niiden saatavuuden parantaminen järjestelmässä. Tällä hetkellä tietoa välitetään lähtökohtaisesti isännöitsijätodistuksella, joista tiedot syötetään manuaalisesti useisiin tietojärjestelmiin. Kehitystyön tavoitteena onkin tehostaa ja yhdenmukaistaa tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä, jolloin tiedon luotettavuus sekä käytettävyys kasvavat merkittävästi. Tiedonsaannin kehittämisellä pystytään vähentämään mahdollisten virheiden syntymistä sekä tehostamaan sidosryhmien toimintaa.

Yhteenveto

Huoneistotietojärjestelmän käyttöönottaminen ei ole toistaiseksi osoittanut tuottavan erityistä hyötyä taloyhtiön toiminnassa. Järjestelmän viimeistelyn viivästys on aiheuttanut järjestelmän toimivuuden sekä sen käytettävyyden heikkenemistä. Järjestelmän tosiasialliset hyödyt tulevat konkretisoitumaan vasta tulevaisuudessa, kun järjestelmä on saatu kokonaisuudessaan valmiiksi sekä tiedonsaannin viiveongelmat on ratkaistu. Järjestelmän valmistumisen johdosta taloyhtiöiden sekä isännöitsijöiden päivittäinen työskentely tulee helpottumaan, mikä edistää heidän kykyään parantaa toimintaansa taloyhtiön asioiden hoitamisessa.

Asiantuntijoiden mukaan järjestelmän näkymät tulevaisuudessa ovat kuitenkin valoisat. Järjestelmän valmistumisen jälkeen sitä jatkokehitetään HTJ1- ja HTJ2-ohjelmissa, jotta taloyhtiöiden tietoja saadaan syvennettyä rekisteriin. HTJ1-ohjelmalla luodaan edellytykset osakeluetteloiden siirtämiselle sekä tehokkaille rekisteröintipalveluille, kun taas HTJ2-ohjelmalla keskitytään järjestelmän tietojen syventämiseen, jonka myötä taloyhtiöiden taloudelliset tiedot sekä niiden korjaus- ja muutostyötiedot tulevat järjestelmään.

Kirjoittajat Jesse Hasu ja Kari Hämeenaho

LÄHTEET

Maanmittauslaitos 2023. Hankkeet, Huoneistotietojärjestelmä. Viitattu 20.9.2023. Saatavissa www.maanmittauslaitos.fi/hankkeet/huoneistotietojarjestelma

Maa- ja metsätalousministeriö 2023. Huoneistotietojärjestelmä. Viitattu 20.9.2023. Saatavissa https://mmm.fi/huoneistotietojarjestelma

Hasu 2023. Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto taloyhtiön näkökulmasta. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/806846/Hasu_Jesse.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kuva Jesse Hasu ja Moreni

Julkaistu 16. kesäk. 2022

Päivitetty 6. lokak. 2023

Artikkeli

Henkilöstön sitouttamisen eri muodot

Sitouttaminen saatetaan usein mieltää lähtöherkkyydeksi, vaikka tosiasiassa se kannattaisi ymmärtää moninaisemmin. Henkilöstön sitouttaminen ja työntekijäkokemuksen parantaminen ovat nykyaikaisen liiketoiminnan keskeisiä haasteita. Sitoutuneet työntekijät eivät ainoastaan paranna yrityksen suorituskykyä, vaan myös luovat positiivisen työilmapiirin, joka houkuttelee uusia kykyjä.

TUTUSTU

Miksi valita räätälöity sopimus mallisopimuksen sijaan?

Sopimus tarkoittaa yhden tai useamman osapuolen välistä oikeustoimea. Sopimuksen tarkoituksena on luoda, muuttaa tai kumota sopimusosapuolten välisiä oikeuksia ja velvoitteita. Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilaissa säädetään sopimusten tekemisestä. Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joka tarkoittaa, että kaikilla henkilöillä on vapaus valita, suostuvatko he tekemään tiettyä sopimusta. Sopimusosapuolet voivat lähtökohtaisesti päättää keskenään sopimuksen sisällöstä ja muodosta, koska laissa ei pääsääntöisesti ole näistä säännöksiä. Erilaisia sopimuksia voidaan solmia kirjallisesti, suullisesti ja sähköisesti.

TUTUSTU

Johtajasopimuksen purkaminen

Johtajasopimuksen purkaminen osakeyhtiössä on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää tarkkaa oikeudellista harkintaa koskien sekä yhtiön, että toimitusjohtajan oikeuksia ja velvoitteita. Suomessa osakeyhtiölaki asettaa toimitusjohtajalle huolellisuusvelvoitteen (1:8 §) eli velvollisuuden toimia huolellisesti sekä korvausvastuun (22:1 §) eli toimitusjohtaja vastuussa mahdollisista rikkomuksista, mikä on keskeinen osa hänen asemaansa yhtiössä. Tämä lainsäädäntö ei ainoastaan korosta toimitusjohtajan vastuuta toimia yhtiön edun mukaisesti, vaan myös määrittelee, miten hänen toimintaansa arvioidaan ja mitä häneltä vaaditaan.

TUTUSTU

Viivästyskorko – miten määräytyy, mitä voidaan sopia ja mitä ei?

Viivästyskorko on korvaus, joka maksetaan myöhässä olevasta maksusta. Se on tarkoitettu kannustamaan velallista maksamaan velkansa ajallaan ja korvaamaan velkojalle aiheutuneet kustannukset ja menetetyt tuotot. Viivästyskoron määrä on sidottu Suomen Pankin ohjauskorkoon, johon lisätään 7 prosenttiyksikköä. Velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

TUTUSTU

Osakassopimus, sen sitovuus ja muuttaminen

Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen vapaaehtoinen sopimus. Siinä osakkeenomistajat sopivat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan toisiaan sekä yhtiötä kohtaan. Usein osakassopimuksessa sovitaan muun muassa osakkaiden työskentelyvelvoitteesta, yhtiön voitonjaosta, salassapidosta sekä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvistä asioista.

TUTUSTU

Perimysjärjestys - missä määrin voidaan poiketa testamentilla?

Perintökaari on laki, joka määrää muun muassa, kuka perii vainajan omaisuuden, jos hän ei ole tehnyt testamenttia. Tätä kutsutaan perimysjärjestykseksi. Suomessa perimysjärjestystä ohjaavat sukulaissuhteet, jotka on jaettu neljään eri ryhmään.

TUTUSTU

Kun asiakasta viilataan linssiin ulkomaan autokaupassa

Ulkomaan autokaupan yleisimmät ongelmatilanteet koskevat useimmiten virheellistä kauppasopimusta. Yritykset yrittävät kiertää lakisääteistä virhevastuuta laatimalla sopimusmallin, jossa ostaja ja myyjä merkitään yksityishenkilöiksi tai yrittäjiksi. Lakisääteinen virhevastuu on voimassa vain, jos ostajana on kuluttaja ja myyjänä yritys (Euroopan kuluttajakeskus).

TUTUSTU

Kasvuvara innovaatioyritystä perustaessa

Innovaatioyrityksen tarkoitus on tuottaa tuotetta tai palvelua, jolla voidaan saada aikaan käyttäjälleen lisäarvoa kannattavasti. Innovaatioyrityksen keskeisenä elinehtona on kyky suojata tuotteensa tai palvelunsa immateriaalioikeudet. Menestyksen perusta rakentuu ennen kaikkea yrityksen vahvalle rakenteelle ja oikeudelliselle suojalle.

TUTUSTU

Due Diligence -tarkastus yrityskaupan yhteydessä

Yrityskauppa on usein yritysjärjestelyn alkuvaihe. Yrityskaupassa ostetaan kohdeyrityksen liiketoiminta tai sen osakkeet tai osuudet. Yrityskauppojen tullessa ajankohtaiseksi on mahdollisen ostajan etu selvittää ostokohteena olevan yrityksen tilanne ennen varsinaista ostopäätöstä. Due Diligence (DD) tarkoittaa siis yrityksen tarkastusta ennen sen ostamista. DD -tarkastus sisältää tutkimukset sekä selvitykset, jotka ostaja tahtoo tehtävän ennen mahdollista yrityskauppaa, jotta yrityksen sisällöstä ja toiminnasta saadaan oikea käsitys.

TUTUSTU

Toimenpiteet asuntokaupan jälkeen – kuinka rekisteröit omistusoikeuden

Asuntokaupan viimeistely on jännittävä hetki sekä ostajille että myyjille, mutta se ei merkitse vielä loppua asuntokauppaprosessille. Yksi olennainen osa kaupan loppuunsaattamista on varmistaa, että uusi omistaja rekisteröi omistusoikeuden asianmukaisesti. Tämä askel on välttämätön kiinteistön tai asunnon siirtymisessä uudelle omistajalle.

TUTUSTU

Huoneistotietojärjestelmä ja sen vaikutukset – miten järjestelmä vaikuttaa taloyhtiön toimintaan

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden omistustiedot sekä panttioikeudet. HTJ:n juuret juontavat ASREK-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli tämän järjestelmän kehittäminen.

TUTUSTU

Holdingyhtiön mahdollisuudet

Yhtiörakenteita suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus holdingyhtiön perustamisesta. Holdingyhtiö mahdollistaa huojennettujen osinkojen noston omistajalle eli verosuunnittelun näkökulmasta yhtiörakenteella on etunsa. Ansiotulojen verotus kasvaa tulojen noustessa progressiivisesti. Pääomatulona Holdingyhtiöstä nostettujen osinkojen verotus toimii eri tavoin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on varallisuudesta riippuvaa. Mitä varakkaampi yhtiö on, sitä enemmän voi jakaa huojennettuja osinkoja omistajalle. (Raeste 2023).

TUTUSTU

Kuinka Morenin ammattitaito ja kokemus tukevat yrityksesi transformaatiota

Moreni Oy tarjoaa kattavaa palvelua yritysjärjestelyjen osalta. Ammattitaidon ja kokemuksen avulla olemme valmiita auttamaan yritystäsi läpi yritysjärjestelyprosessin, suunnittelusta toteutukseen. Tarjoamme apua yritysrakenteen suunnittelussa, verotuksellisesti järkevien ratkaisujen löytämisessä, Due Diligence -prosessissa, neuvotteluissa ja integraatiopalveluissa. Asiantuntijamme hallitsevat yritysjärjestelyt kaikissa muodoissaan, kuten sulautumisen, jakautumisen, liiketoimintasiirron, osakevaihdon ja yhtiömuodon muutokset.

TUTUSTU

Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit sekä mahdollisuudet?

Etä- ja hybridityöskentelyyn siirtyminen luo työpaikoille työturvallisuuden kannalta paitsi uusia mahdollisuuksia myös riskejä. Jokaisen työnantajan tulisikin perehtyä tarkasti, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia etä- tai hybridityöhön siirtyminen yritykselle toisi tai on mahdollisesti jo tuonut. Riskien kartoittaminen ennalta on hyvin tärkeää, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman hyvin ja laajasti. Hyvän riskikartoituksen avulla organisaatio säästää kuluissa ja mahdollisissa henkilö- ja laitevahingoissa. Riskien ja mahdollisuuksien selvittämisellä yritys voi myös punnita, olisiko etä- tai hybridityöskentely heille kannattava työskentelymuotojen vaihtoehto.

TUTUSTU

Vaihtoehdot verotusyhtymän purkamiseen

Artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö verotusyhtymän purkamisen prosessista. Tuloverolain (1535/1992) 4 §:n 1 momentissa määritellään, että verotusyhtymällä tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, joka harjoittaa maatilan viljelyä tai hallintaa, metsätaloutta tai sellaisen kiinteistön hallintaa, josta yhteenliittymä on arvonlisäverovelvollinen tai hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Yhtymän purkamisesta ei löydy paljoakaan varteen otettavaa tietopohjaa. Myöskään yhtymän purkamisen toteuttamisesta tai sen seurauksista ei löydy valmista sovellettavaa ohjetta. Tietoa maasta -lehden mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia tiloja yhteisomistuksessa, ja yhteisomistuksien määrä maanomistuksessa on ollut pitkään kasvussa (Putkonen 2019, 12.).

TUTUSTU

Sulautuminen yritysjärjestelynä

Sulautumisella tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön siirtämällä sulautuvan yhtiön varat ja velat vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa kyse voi olla kahdesta tai useammasta yhtiöstä. Tuloksena ja tavoitteina sulautumisessa on usein liikevaihdon kasvu, markkinaosuuden kasvattaminen sekä toiminnan tehostaminen.

TUTUSTU

Liiketoimintasiirrossa merkittyjen osakkeiden hankinta-aika

Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan käytännössä yritysjärjestelyä, jossa siirtävä yhtiö luovuttaa vastaanottavalle yhtiölle varat sekä velat, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteen. Liiketoimintasiirrossa vastaanottavan yhtiö edellytetään jatkamaan siirtynyttä liiketoimintaa.

TUTUSTU

Turvaa asioidesi hoitaminen yksilöllisellä edunvalvontavaltuutuksella

Meillä jokaisella on ollut aikanaan oma edunvalvoja, yleensä elämämme ensimmäisten 18 vuoden aikana. Tällöin edunvalvojana on useimmiten toiminut oma vanhempamme.

TUTUSTU

Voiko tehokasta hallitusta olla ilman ulkopuolisia hallitusammattilaisia?

Hallituspartnerit-verkosto edistää pk-yritysten ammattitaitoista hallitustyötä välittämällä yrityksiin kokeneita ja sitoutuneita hallitusjäseniä ja kehittämällä jäsentensä hallitusosaamista.

TUTUSTU

Oikeusturvavakuutuksen toimintaperiaatteet ja korvauskäytännöt

Oikeusturvavakuutus tarjoaa taloudellista suojaa oikeudellisten riitojen varalta. Sen kattavuus on kuitenkin rajattu yksilöllisiin vakuutusehtoihin

TUTUSTU

Kiinteistökaupat - energiatodistuksesta ei ole osattu tehdä pakollista

Viime vuosia vaivanneen energiakriisin vuoksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat kuumia puheenaiheita. Muun muassa kodinkoneita ostettaessa yhä useampi kuluttaja kiinnittää huomiota laitteiden energiamerkintään, mutta kuinka moni omakotitalosta haaveileva on tietoinen, että myös kiinteistöillä sijaitseville asuinrakennuksille kuuluisi omistajanvaihdon yhteydessä hankkia energiamerkintä? Euroopan unionin tekemän selvityksen mukaan, jopa yli 70 % EU:n energiankulutuksesta johtuu suoraan rakennuksista.

TUTUSTU