Yhtymällä tarkoitetaan useamman henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymää, joka toimii yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhtymä ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan sen jäsenet vastaavat yhdessä yhtymän velvoitteista ja toisaalta nauttivat sen tuotostakin. Yhtymä voi syntyä esimerkiksi yhteisestä maanomistuksesta, yritystoiminnasta tai hankkeesta. Yhtymän tarkoituksena on siis mahdollistaa yhteistoiminta ja yhteinen vastuu, mutta ilman erillistä yhtiömuotoa. Kun yhteisomistus halutaan päättää, yhtymä voidaan purkaa eri tavoilla.
Yhteisomistustilanne syntyy tyypillisesti perinnönjakotilanteessa tai muussa juridisesti omistussuhteita muuttavassa tilanteessa. Esimerkiksi perikunta voi periä maatilan, jossa jokaiselle perilliselle määräytyy tietty omistusosuus tilasta. Vaikka omistus jaetaan kullekin perijälle henkilökohtaisiin osuuksiin, ei maatilaa tai sen alueita konkreettisesti jaeta osiin, vaan tila jää yhteisomistukseen, ja sitä hallinnoidaan yhdessä.
Yhtymän purku tulee kyseeseen, kun yhteisomistus halutaan päättää tai yhtymän toiminta päättyy. Tällainen tilanne voi tulla eteen ainakin silloin, kun yhtymän jäsenet eivät enää pääse sopuun yhtymän hallinnosta tai päätöksenteosta, yhtymä ei ole enää taloudellisesti kannattava tai yhteisesti omistettu omaisuus halutaan myydä. Sopivin vaihtoehto yhtymän purkuun tulee valita tapauskohtaisesti.
Osuuksien myynti
Vaihtoehtona yhtymän purkuun on, että yhtymän osuudet myydään. Osuuksien myynti on usein nopein ja edullisin tapa purkaa yhtymä erityisesti silloin, kun osakkaat pääsevät sopimukseen keskenään. Yksi yhtymän osakkaista voi ostaa muiden omistusosuudet, jolloin kiinteistön omistusoikeus siirtyy hänelle kokonaan. Ostajana voi myös olla ulkopuolinen taho. Tässä tapauksessa puolestaan kaikki osakkaat myyvät omistusoikeutensa kyseiselle ostajalle.
Prosessi vaatii ainoastaan kauppakirjan, joka vahvistetaan kaupanvahvistajalla. Myynnin jälkeen ostaja hakee lainhuutoa saadakseen omistusoikeuden virallisestirekisteröidyksi. Sopimusratkaisun nopeuden ja yksinkertaisuuden ansiosta tämä vaihtoehto voi säästää osapuolilta merkittävästi aikaa ja kustannuksia verrattuna muihin purkumenetelmiin. Siksi sopimuksen löytämistä kannattaa harkita ja yrittää, vaikka osapuolten välillä olisikin pieniä erimielisyyksiä, sillä sopuratkaisu hyödyttää lopulta kaikkia osapuolia.
Sopimusratkaisu on monesti paras tapa purkaa yhtymä. Se säästää aikaa, kustannuksia ja monimutkaisia oikeusprosesseja. Tästä syystä sopimuksen löytämiseen kannattaa panostaa jo purkuprosessin alkuvaiheessa.
Lohkominen
Yhtymän purkaminen voidaan toteuttaa jakamalla omaisuus osakkaiden kesken. Osakkaat voivat sopia jaosta keskenään laatimalla jakosopimuksen, joka vahvistetaan kaupanvahvistajalla. Jakosopimuksen perusteella laaditaan jakokirja, jonka avulla osakkaat hakevat lainhuutoa uusille omistuksilleen. Kun lainhuuto on myönnetty, seuraavaksi omaisuus voidaan lohkoa. Lohkomisessa kiinteistö jaetaan eli erotetaan uusiksi itsenäisiksi kiinteistöiksi. Lohkomisen yhteydessä määritetään uusien kiinteistöjen rajat ja niihin liittyvät käyttöoikeudet, kuten tieoikeudet. Prosessista vastaa Maanmittauslaitos, ja lohkominen toteutetaan jakosopimuksen mukaisesti.
Halkominen
Jos osakkaat eivät pääse sopuun kiinteistön jakamisesta, yksi tai useampi osakas voi hakea halkomista Maanmittauslaitokselta. Halkominen on kiinteistöjenjakamismenettely, jossa yhteisomistuksessa oleva kiinteistö jaetaan osakkaidenomistusosuuksien perusteella erillisiksi itsenäisiksi kiinteistöiksi.
Halkominen voidaan toteuttaa tilushalkomisena, jossa kiinteistö jaetaan maapohjan laadun ja sijainnin perusteella niin, että jokainen osakas saa omistusosuuttaan vastaavan maa-alueen. Vaihtoehtoisesti käytetään kokonaisarvohalkomista, jossa kiinteistö jaetaan arvoperusteisesti, jolloin alue voi sisältää esimerkiksi rakennuksia, metsää tai peltoja, ja arvojen erot tasataan rahallisesti.
Halkominen koskee vain kiinteistöjä, joten esimerkiksi irtaimisto ja muu omaisuus jaetaan erikseen joko sopimusjakamisella tai pesänjakajan avulla. Halkomisprosessi on Maanmittauslaitoksen vastuulla, ja se sisältää myös kiinteistöjen rajojen ja käyttöoikeuksien, kuten tieoikeuksien, määrittämisen. Prosessi voi olla pitkä ja kallis, mutta se varmistaa oikeudenmukaisen jaon osakkaiden kesken.
Pesänjakajan määrääminen
Jos osakkaat eivät pääse sopuun omaisuuden jaosta, voidaan käräjäoikeudelta hakea pesänjakajaasuorittamaan jako. Pesänjakajan määrääminen on yleensä viimesijainen keino, johon turvaudutaan silloin, kun osakkaat eivät muuten pääse sopimukseen. Pesänjakaja on puolueeton, tehtävään pätevä henkilö, kuten asianajaja tai oikeusavustaja, joka määrätään osakkaiden yhteisen omaisuuden jakamista varten. Pesänjakajanpäätöksellä jaetaan sekä kiinteistöt että irtain omaisuus, tarvittaessa myös rahallisin tasauksin, jos osakkaiden osuudet eivät muuten vastaa omistusosuuksia.
Pesänjakajantehtävä on varmistaa oikeudenmukainen jako soveltamalla perinnönjaon säädöksiä, mutta hän voi myös pyrkiä saamaan osakkaiden välille sopuratkaisun. Jos sopimukseen ei päästä, pesänjakaja tekee jaon itsenäisesti lain mukaisesti. Tämä menettely on usein kallis ja aikaa vievä, sillä pesänjakajan palkkiot sekä oikeusprosessin kulut jaetaan osakkaiden kesken, mutta se voi olla ainoa keino ratkaista erimielisyydet ja saada yhteisomistus puretuksi.
Sopimusratkaisu on usein paras vaihtoehto
Yhtymän purkaminen on monivaiheinen prosessi, jossa sopimuksen löytäminen osakkaiden kesken on yleensä nopein, yksinkertaisin ja edullisin ratkaisu. Sopimusjakaminen mahdollistaa omaisuuden ja velvoitteiden jakamisen ilman aikaa vieviä oikeusprosesseja, ja se minimoi myös kustannukset. Siksi osakkaiden kannattaa pyrkiä sopimukseen, vaikka erimielisyyksiä olisikin – lopulta sopimus hyödyttää kaikkia osapuolia.
Yhtymän purkamisentueksi kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, joka auttaa prosessin jokaisessa vaiheessa. Moreni on kokenut yhtymien purkuprosessien hallinnassa ja tarjoaa asiantuntevaa tukea niin sopimusratkaisujen laatimiseen kuin tarvittaessa halkomisen, lohkomisen tai pesänjakajan määräämisenkoordinointiin.
Moreni on avustanut yhtymän purkuprosesseissa, joissa on muun muassa laadittu räätälöidyt sopimukset osakkaiden välille. Sopimus mahdollistaa maaseututukien sujuvan siirtymisen uudelle jatkajalle, joka voi ottaa haltuunsa maatilan ja jatkaa toimintaa osakeyhtiön muodossa. Tämä huomioi niin oikeudelliset kuin verotukselliset seikat, ja varmistaa myös, että osakkaiden tarpeet tulevat huomioiduiksi yksilöllisesti. Kokemus ja asiantuntemus takaavat, että yhtymänpurkaminen hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja osapuolten edut huomioiden.
Kirjoittanut Mila Sederholm
LÄHTEET
Mäkelä, M. 2022. Verotusyhtymänpurkamisen prosessi. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Liiketaloudenkoulutusohjelma, yritysjuridiikka. Lappeenranta. Viitattu 27.11.2024.Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/781805/Makela_Manu-Veikko.pdf;jsessionid=EF671827085E5A89ED9A367035A48885?sequence=2
Julkaistu 18.3.2025